Halusimme liittää luontoteeman työpajaamme. Lapset keksivät annetun aiheen/teeman pohjalta itse tarinaa ja tapahtumia. Aiheena olisi rauha luonnossa. Tarinaan liittyy jokin uhka, mikä rikkoo luonnon rauhan. Lapset päättävät itse tarinan sisällöstä sekä tapahtumien kulusta, mikä liittyy aiheeseen draamatyöpajan työtavat. Niihin paneudumme myöhemmin tarkemmin.
Olemme saaneet käsiimme Hannu Heikkisen teokset vakava leikillisyys - draamakasvatusta opettajille sekä draamakasvatus - opetusta, taidetta ja tutkimista. Kirjat antavat varmasti hyviä eväitä draaman tekoon.
jutila sanoi,
huhtikuu 28, 2009 @ 7:31 am
Hyvältä kuulostaa tuo luontoteema! Mutta onko tavoitteena, että toisen viikon pieni esitys muodostuisi tämän luontoteeman pohjalta? Eli siitä rakennettaisiin tarina, joka sitten esitettäisiin draaman keinoin?
Pirkko Hyvönen sanoi,
huhtikuu 28, 2009 @ 5:28 pm
Olette ideoineet ja rajanneetkin aihettanne mukavalla tavalla, nyt sitten vaan suunnitelmaa kehittämään. Muistakaa pitää oppimisteoria mukana.
Pirkko
Tiina Flankkila sanoi,
toukokuu 6, 2009 @ 12:04 pm
Palaute
Suunnitelmanne on riittävän hyvin rajattu ja varmasti toteutuskelpoinen myös käytännön kouluelämässä. Erilaiset oppilaat otetaan hyvin huomioon, kun kaikkien ei ole pakko olla varsinaisesti näyttelemässä. Jokainen oppilas voi toteuttaa omia mielenkiinnon kohteitaan, kuten esimerkiksi musiikki tai lavastus. Miten ryhmät jaetaan? Kuinka kiinnostuksen kohteet otetaan huomioon ryhmien jakamisessa? Toimisiko tarinan suunnittelu koko ryhmän tekemänä (ei siis A ja B)? Onko kaikille ”pakollisia” hommia?
Kaksi viikkoa on sopiva aika projektillenne, sillä se ei ole liian lyhyt eikä liian pitkä aika. Viikon kestävä projekti voisi olla liian tiivis ja kiireinen, kun taas pidempi projekti voisi paisua liian suuriin mittasuhteisiin. Käydäänkö projektin rinnalla ”normaalia koulua”?
Idea nollabudjetista on mielestämme erittäin hyvä, koska koulujen resurssit ovat yleensä rajalliset. Vaatteiden uusiokäyttö on todella hyvä asia, koska jokaisen kotoa löytyy varmasti vanhoja vaatteita yms. Näin vaatteet yms. saadaan pois kotien nurkista ja kodit voivat osallistua oppilaiden projektiin.
Luontosoittimien ja itse tehtyjen soittimien käyttö vaikuttaa toimivalta idealta ja tuo vaihtelua perinteisiin soittimiin. Lapset saavat käyttää luovuuttaan ja tuottaa itse omanlaisiaan ääniä. Oletettavasti lapset innostuvat tästä mahdollisuudesta enemmän kuin esimerkiksi valmiiksi suunnitelluista soittokokonaisuuksista.
Näytelmän esittäminen luonnossa on hyvä ja vaihtelua tuova idea. Sen toteuttaminen luonnossa vaatii kuitenkin omat järjestelynsä ja aika paljon työtä. Kuten olette itsekin pohtineet, esimerkiksi äänentoisto voisi olla hankalaa. Lisäksi esityspaikka, yleisön määrä, vuodenaika ja sääolot vaikuttavat toteutukseen.
Projektin vetäminen vaatii opettajalta/opettajilta paljon. Heidän tulee hallita hyvin esimerkiksi musiikki- ja käsityötaidot ja heidän tulee olla erittäin sitoutuneita projektiin. Projekti täytyy suunnitella todella hyvin ja, jos mukana on useampi opettaja, heidän yhteistyönsä tulee olla saumatonta.
Oletteko miettineet koulun koon vaikutusta projektin toimivuuteen? Voisiko projektia kenties laajentaa muillekin luokka-asteille, kuten 3-4?
Mielestämme hyvä ja käyttökelpoinen idea, joka loppuun suunniteltuna on varmasti toimiva projekti, joka innostaa niin oppilaat kuin opettajatkin mukaan toimintaan. Projekti tuo mukavaa vaihtelua syksyn synkkiin hetkiin tai kevään loskakeleihin.
Terveisin Teknoilua-blogin tytöt: Minna, Suvi, Kata ja Tiina