Työpaja käynnistyy maanantaina ja silloin alkaa sadun kirjoittaminen sekä äänen, musiikin ja rytmien suunnittelua. Puolet ryhmästä työstää satua ja puolet äänimaailmaa. (ryhmä A ja B)
Ryhmä A suunnittelee satua ennalta sovittujen hahmojen pohjalta sadun alusta kliimaksiin/huippuhetkeen asti. Ryhmä B suunnittelee näytelmään sopivaa äänimaailmaa. Seuraavana päivänä osat vaihtuvat: ryhmä B suunnittelee satua kliimaksista loppukohtaukseen, ja ryhmä A suunnittelee äänimaailmaa.
Oppilaat jaetaan esim. 4 hengen ryhmiin, ja ryhmien kesken jaetaan eri tehtäväalueita. Niitä ovat mm. puvustus, lavastus, maskeeraus, musiikki, tanssi…
jutila sanoi,
huhtikuu 23, 2009 @ 7:37 pm
Jes! Hyvä tytöt. Tämä kuulostaa oikein mainiolta suunnitelmalta. Ryhmiin jako on hyvä juttu, jotta homma pysyy kasassa ja kaikilla on tekemistä.
Tuli tuossa mieleen, että miten me huomioimme mahdolliset erityislapset tai esimerkiksi uskonnollisen vakaumuksen takia erilaiset lapset?
Toisena asiana mietiskelin, että tavoitteena meillä varmaankin on, että lapset saisivat onnistumisen kokemuksia. Minkälaisia harjoituksia siis tulisi toteuttaa, jotta jokainen oppilas voisi tuntea onnistuneensa? Kaikki ei välttämättä pidä draamasta… Ne joille esiintyminen ei tunnu mukavalta, pitäisi myös keksiä tekemistä esim. tarjoamalla mahdollisuudet pieniin rooleihin, äänityöhön tai lavasteisiin.
Tällaisia mietteitä. Ostin muuten Ikeasta lakanat!